Nykyautoissa on käytännössä aina käytössä OBD2-järjestelmä, joka mahdollistaa ajoneuvon sähköisten vikakoodien lukemisen – usein jopa kotikonstein. Erilaisia OBD2-lukijoita ja puhelinsovelluksia löytyy helposti marketeista ja verkkokaupoista, ja ne lupaavat nopeaa vianmääritystä jopa ilman korjaamokäyntiä. Mutta mitä OBD2 oikeastaan tarkoittaa, ja missä kulkee raja tee-se-itse-vianhaun ja ammattilaisen tekemän sähköisen diagnostiikan välillä?
Tässä artikkelissa vertailemme kotikäyttöön tarkoitettuja OBD2-lukijoita ja Mikan ja Anssin Autohuollon tarjoamaa ammattilaistason sähköistä vianhakua. Kerromme, millaisiin tilanteisiin edullinen vikakoodinlukija riittää – ja milloin on syytä kääntyä asiantuntijan puoleen.
Mikä on OBD2-järjestelmä?
OBD2 (On-Board Diagnostics, versio 2) on ajoneuvon sisäinen vianmääritysjärjestelmä, joka valvoo auton päästöihin, moottorinohjaukseen ja muihin keskeisiin toimintoihin liittyviä järjestelmiä. Järjestelmä tallentaa mahdolliset viat ja häiriöt diagnostiikkakoodeina auton ohjainlaitteisiin. Näitä koodeja voidaan lukea ulkoisella lukulaitteella OBD2-portin kautta, joka löytyy yleensä kuljettajan jalkatilan läheltä.
OBD2 tuli pakolliseksi kaikissa uusissa bensiinikäyttöisissä henkilöautoissa Euroopassa vuodesta 2001 ja dieselautoissa vuodesta 2004 alkaen. Nykyään käytännössä jokainen auto hyödyntää jonkinlaista OBD-järjestelmää, ja sen rooli on yhä tärkeämpi monimutkaistuvassa ajoneuvotekniikassa. Järjestelmä toimii ikään kuin auton ”itsetarkkailijana”, joka ilmoittaa, jos jokin ei toimi kuten pitäisi.
Mitä OBD2-vikakoodit kertovat?
Kun auton mittaristoon syttyy moottorivalo, OBD-järjestelmä on havainnut poikkeaman auton toiminnassa ja tallentanut sen vikakoodina ohjainlaitteeseen. Nämä vikakoodit koostuvat kirjaimista ja numeroista, kuten esimerkiksi P0420 (katalysaattorin tehon alaraja) tai P0301 (sytytyskatkos sylinterissä 1). Koodin avulla voidaan rajata vian aiheuttaja, mutta itse koodi ei vielä yksin kerro tarkkaa korjaustapaa tai syytä.
OBD2-järjestelmä valvoo useita eri osa-alueita, kuten moottorin ohjausta, päästöjärjestelmiä, polttoainejärjestelmää ja sähköisiä sensoreita. Vikakoodit voivat liittyä vaikkapa lambda-anturin toimintaan, EGR-venttiilin jumiutumiseen tai sytytysjärjestelmän häiriöön. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että OBD2 näyttää oireen, ei välttämättä varsinaista vikaa – siksi pelkän koodin perusteella tehty diagnoosi voi johtaa harhaan.
Kuluttajille myytävät OBD2-lukijat – mitä niillä voi tehdä?
Erilaisia vikakoodilukijoita ja mobiilisovelluksia on tänä päivänä helposti saatavilla niin marketeissa kuin verkkokaupoissa. Yksinkertaisimmillaan kyseessä on pieni pistoke, joka liitetään auton OBD2-porttiin ja yhdistetään esimerkiksi älypuhelimeen Bluetoothin kautta. Sovelluksen avulla käyttäjä voi lukea ja nollata vikakoodeja, tarkastella joitain sensoritietoja sekä sammuttaa moottorin varoitusvalon.
Nämä kuluttajamallit voivat olla hyödyllisiä perustoimintojen tarkistamiseen – erityisesti silloin, kun halutaan nopeasti selvittää, onko esimerkiksi moottorivalon syttymisen taustalla jokin helposti korjattava tai tilapäinen vika. Ongelma on kuitenkin siinä, että nämä laitteet näyttävät vain yleiset vikakoodit, eikä niillä pääse käsiksi auton valmistajakohtaisiin järjestelmiin tai reaaliaikaiseen diagnostiikkadataan samalla tarkkuudella kuin ammattilaitteilla, jolloin niiden perusteella tehty diagnoosi voi olla virheellinen.
Ammattitasoinen sähköinen vianhaku – mitä se sisältää?
Ammattilaisen suorittama sähköinen vianhaku on merkittävästi laajempi ja kattavampi verrattuna kuluttajakäyttöön tarkotetuilla lukijoilla tehtyyn vikakoodien lukuun. Korjaamoilla käytetään merkkikohtaisia testereitä, jotka kommunikoivat syvällisesti auton eri ohjainlaitteiden kanssa – ei pelkästään moottorinohjauksen, vaan myös vaihteiston, jarrujen, ilmastoinnin, turvajärjestelmien ja hybriditeknologian osalta.
Ammattitasoiset laitteet eivät ainoastaan lue ja nollaa vikakoodeja, vaan ne mahdollistavat myös reaaliaikaisen datan tarkastelun, komponenttien testauksen, toimintojen aktivoinnin ja jopa ohjelmistopäivitykset valmistajan määrittelemällä tavalla. Lisäksi mekaanikolla on aina käytössään tietokanta, jonka avulla vikakoodien taustalla olevat syy-seuraussuhteet osataan tunnistaa tarkemmin yhdistettynä ammattitaitoon ja kokemukseen.
Perusteellinen vianhaku vaatii tekijältään osaamista ja kokemusta, sillä syy-seuraussuhteet voivat ulottua hämmästyttävän pitkälle monimutkaisessa kokonaisuudessa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ensimmäiset vikakoodit antavat viitteet siitä mitä asentajan tulee testata seuraavaksi jne.
Mikan ja Anssin Autohuollossa käytössä olevat testerit ovat samaa tasoa kuin merkkikorjaamoilla. Tämä mahdollistaa sen, että vika löydetään nopeasti ja korjaustoimet voidaan kohdistaa oikein, mutta esimerkiksi haastavien sähköongelmien tutkiminen autoissa voi viedä kokeneeltakin asentajalta useita tunteja.
Kannattaako vikakoodien lukeminen kuluttajalaitteilla?
Lyhyt vastaus: Ei siitä haittaakaan ole, kunhan niiden perusteella ei tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä.
Kotikäyttöön tarkoitetut vikakoodinlukijat voivat paljastaa perusvirheitä ja auttaa ymmärtämään, miksi moottorivalo palaa. Ne eivät kuitenkaan kerro koko totuutta. Vain ammattilaisen suorittama sähköinen vianmääritys ammattilaitteilla pureutuu vikojen juurisyihin ja varmistaa, ettei autoa korjata arvailujen varassa.
Mikan ja Anssin Autohuollossa sähköinen vianhaku tehdään merkkikohtaisilla testereillä ja kokeneiden mekaanikkojen osaamisella – nopeasti, tarkasti ja valmistajien ohjeita noudattaen. Näin säästät aikaa, rahaa ja vältät turhat huoltokierrokset.
Tiesitkö tämän vikakoodeista?
Kaikki OBD2-vikakoodit eivät ole samanlaisia. OBD2-järjestelmä käyttää kahta erilaista koodityyppiä:
Yleiset koodit
- P0***-alkuisten koodien merkitys on sama kaikilla automerkeillä
- Ovat luettavissa millä tahansa OBD2-lukijalla
Merkkikohtaiset koodit
- Vaativat yleensä valmistajan oman testerin
- Samalla koodilla voi olla eri merkitys eri valmistajalla
-
Esim. P1300 voi Toyotalla tarkoittaa sytytyksen ohjausvikaa, mutta BMW:llä täysin eri asiaa – tai ei mitään.
